Punkit ja taudit — borrelioosi, TBE ja muut

Punkki on pieni, mutta potentiaalinen terveyshaitta — ei pelottelun vuoksi, vaan siksi, että se voi levittää useita eri tauteja puremaansa isäntäeläimeen tai ihmiseen. Suomessa tavattava puutiainen (Ixodes ricinus) on näistä tärkein tartunnanvälittäjä. Tällä sivulla käydään läpi, mitä tauteja punkit Suomessa voivat kantaa, millaisia oireita niistä seuraa ja miten tartuntoja voi ehkäistä.

Tieto punkkitaudeista ei tarkoita, että luonnossa ei kannata liikkua. Päinvastoin: kun tiedät riskit ja toimintatavat, voit nauttia ulkoilusta rauhallisesti ja reagoida oikein jos punkki löytyy.

Mitä tauteja punkit voivat levittää Suomessa

Puutiainen voi puremaansa kautta välittää useita eri patogeeneja — bakteereita ja viruksia — isäntäeläimestä toiseen. Suomessa merkittävimmät punkin levittämät taudit ovat:

Borrelioosi (Lymen tauti) on yleisin punkin aiheuttama tauti Suomessa. Sen aiheuttaa Borrelia-bakteeri, jota tavataan noin 15–20 prosentissa punkeista. Vuosittain Suomessa todetaan yli 6 000 borrelioositapausta.

Puutiaisaivokuume (TBE) on TBE-viruksen aiheuttama vakavampi, mutta selvästi harvinaisempi tauti. Suomessa todetaan vuosittain noin 10–40 tapausta. TBE-tartunnat keskittyvät Ahvenanmaalle ja Turun saaristoon, mutta tapauksia raportoidaan yhä laajemmilta alueilta.

Harvinaisemmat punkkitaudit — jänisrutto (Francisella tularensis), anaplasmoosi (Anaplasma phagocytophilum) ja toisintokuume (Borrelia miyamotoi) — ovat Suomessa huomattavasti harvinaisempia. Ne ovat kuitenkin olemassa olevia tartuntariskejä, joista on hyvä olla tietoinen.

Useimmat punkin puremat eivät johda sairauden kehittymiseen. Riski kasvaa, mitä kauemmin punkki on kiinni ihossa. Tiedostaminen ja oikea toiminta punkin löytymisen jälkeen ovat tärkeimmät keinot suojella terveyttä.

Miten tauti tarttuu punkin pureman kautta

Tartuntamekanismi vaihtelee patogeenin mukaan. Borrelia-bakteeri elää punkin suolistossa ja siirtyy isäntäeläimeen pääosin veriaterian loppuvaiheessa, kun punkki palauttaa nestettä takaisin uhrin verenkiertoon. Tämä tarkoittaa, että punkin nopea poistaminen vähentää borrelioositartunnan todennäköisyyttä merkittävästi: riski on hyvin pieni, jos punkki poistetaan alle 10–24 tunnin kuluessa kiinnittymisestä.

TBE-virus toimii eri tavalla: se on punkin sylkirauhasissa ja voi siirtyä jo minuuteissa pureman alkamisesta. Tämän vuoksi pikainen poisto ei anna yhtä vahvaa suojaa TBE:tä vastaan kuin borrelioosia vastaan.

Borrelioosi (Lymen tauti) lyhyesti

Borrelioosi on Suomen yleisin punkin levittämä infektiosairaus. Sen aiheuttaa spiraalimaiseksi bakteeri Borrelia burgdorferi -ryhmään kuuluva organismi, joka elää punkin suolistossa. Bakteeria kantaa arviolta 15–20 prosenttia Suomessa tavattavista punkeista, ja vuosittain borrelioosiin sairastuu yli 6 000 suomalaista. Tapausmäärä on kasvanut viime vuosikymmenen aikana punkkikantojen laajentumisen myötä.

Tartunta ja itämisaika

Borrelia siirtyy puremassa pääasiassa sen jälkeen, kun punkki on ollut kiinni useita tunteja — bakteeri vaeltaa punkin suolistosta sylkirauhasiin ajan myötä. Tämän vuoksi nopea punkinpoisto on tehokas ehkäisykeino. Borrelioosin itämisaika on noin 3–32 vuorokautta puremasta, eli oireet voivat alkaa viikkoja tapahtuman jälkeen.

Oireet

Borrelioosin tyypillisin ja varmin oire on rengasihottuma (erythema migrans): punoittava, reunoiltaan laajeneva pyöreä läiskä, jonka halkaisija ylittää yleensä 5 cm. Se ilmaantuu useimmiten 2–14 vuorokauden kuluessa puremasta. Rengasihottuma yksinään riittää borrelioosidiagnoosiin ja antibioottihoidon aloittamiseen ilman laboratoriotutkimuksia.

Kaikilla tartunnan saaneilla rengasihottumaa ei kuitenkaan kehity. Borrelioosi voi ilmetä myös flunssamaisina oireina, niveloireina tai neurologisina oireina. Hoitamaton borrelioosi voi myöhäisvaiheessa aiheuttaa vakavia komplikaatioita nivelissä, hermostossa ja sydämessä.

Diagnoosi ja hoito

Alkuvaiheen borrelioosi hoidetaan antibiooottikuurilla, ja oikea-aikainen hoito johtaa useimmiten täydelliseen toipumiseen. Myöhäisvaiheen borrelioosi on haastavampi hoitaa. Taudilta ei ole suojaavaa rokotetta — ehkäisy perustuu punkinpuremien välttämiseen ja oireiden varhaiseen tunnistamiseen.

Kerran sairastettu borrelioosi ei anna immuunisuojaa, joten uusintatartunta on mahdollinen.

Lue lisää borrelioosista.

Puutiaisaivokuume (TBE) lyhyesti

Puutiaisaivokuume on TBE-viruksen (tick-borne encephalitis virus) aiheuttama virusinfektio, joka vaikuttaa keskushermostoon. Tautia kutsutaan myös puutiaisaivotulehdukseksi tai Kumlingen taudiksi. Kyseessä on borrelioosia harvinaisempi, mutta potentiaalisesti vakavampi sairaus — TBE:hen ei ole parantavaa lääkehoitoa, toisin kuin borrelioosiin.

Levinneisyys Suomessa

Suomessa todetaan vuosittain noin 10–40 puutiaisaivokuumetapausta. TBE-tartunnat ovat keskittyneet erityisesti Ahvenanmaalle ja Turun saaristoon, mutta tapauksia raportoidaan yhä laajemmilta alueilta — myös Kaakkois-Suomesta ja rannikkoalueilta. Tapausmäärä on kasvanut viime vuosina sekä punkkikantojen laajentumisen että diagnosoinnin parantumisen myötä.

TBE-virus elää pienjyrsijöissä, joista se leviää punkkeihin niiden imiessä verta. Virus ei aiheuta oireita jyrsijöissä, mutta punkki voi saada tartunnan ja levittää virusta edelleen.

Tartunta

TBE-virus on punkin sylkirauhasissa, toisin kuin Borrelia, joka elää suolistossa. Virus voi siirtyä jo minuuteissa pureman alkamisesta. Tämän vuoksi punkin nopea poistaminen ei suojaa TBE:ltä yhtä tehokkaasti kuin borrelioosiltä.

Oireet

TBE etenee kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe kestää noin 3–21 vuorokautta ja muistuttaa flunssan oireita: päänsärky, nivelääryt ja lievä kuume. Kaikilla tartunnan saaneilla oireita ei ilmene — arviolta vain 10–30 prosentilla kehittyy oireita.

Osalle ensimmäisen vaiheen oireista kärsivistä tauti etenee toiseen vaiheeseen, jossa kehittyy varsinainen aivotulehdus. Toisen vaiheen oireet voivat sisältää vaikean kuumeen, niskan jäykkyyden, valonarkkuuden ja neurologisia oireita, kuten kouristuksia tai halvausoireita. Toiseen vaiheeseen etenee arviolta noin kolmannes ensimmäisen vaiheen oireista kärsineistä.

Ehkäisy

TBE-rokote on ainoa varma keino suojautua puutiaisaivokuumeelta. Rokote on erittäin tehokas ja suositellaan erityisesti Ahvenanmaalle tai saaristoon matkaaville sekä henkilöille, jotka viettävät runsaasti aikaa punkkialueilla. Rokotesarjaan kuuluu kolme annosta, ja tehosteannos tarvitaan muutaman vuoden välein.

Lue lisää puutiaisaivokuumeesta (TBE).

Harvinaisemmat punkkitaudit

Borrelioosin ja TBE:n lisäksi punkit voivat Suomessa levittää muitakin tauteja, joskin huomattavasti harvemmin.

Jänisrutto (tularemia, aiheuttaja Francisella tularensis) on bakteeritauti, jota esiintyy ajoittain Suomessa. Se voi tarttua punkin pureman kautta, mutta yleisemmin kontaktin kautta sairastuneisiin jäniseläimiin tai niiden eritteisiin.

Anaplasmoosi (aiheuttaja Anaplasma phagocytophilum) on bakteerin aiheuttama tauti, joka voi tarttua puutiaisen pureman kautta. Se on Suomessa harvinainen, mutta todettu.

Toisintokuume (aiheuttaja Borrelia miyamotoi) on Borrelia-suvun bakteerin aiheuttama sairaus, joka eroaa tavallisesta borreloosista. Se on Suomessa erittäin harvinainen.

Näihin harvinaisempiin tauteihin ei tarvitse suhtautua pelolla — riittää, että tiedostaa niiden olemassaolon ja hakeutuu lääkäriin, jos punkin pureman jälkeen ilmenee epäselviä tai voimakkaita oireita.

Miten ehkäistä tartunnat

Punkkitautien ehkäisy ei vaadi erikoisjärjestelyjä — muutama käytännön toimenpide riittää vähentämään tartuntariskiä merkittävästi.

Pukeutuminen

Vaatetus on ensimmäinen puolustuslinja. Ulkoillessa punkkialueilla:

• Pue pitkät housut ja tuckkaa lahkeet sukkien sisään, jolloin punkeilla ei ole suoraa pääsyä ihon pintaan.
• Suosi vaaleita vaatteita — punkki erottuu vaaleasta kankaasta helpommin kuin tummasta, jolloin sen huomaa ennen kuin se ehtii kiinnittyä ihoon.
• Pitkähihainen paita suojaa käsivarsia ja auttaa pitämään punkit vaatteiden päällä.
• Kevyt hyönteiskarkote, joka sisältää DEET:iä tai pikariidiinia, voi vähentää puremien riskiä lisää.

Vaatetus ei estä kaikkia puremia, mutta se antaa lisäaikaa huomata punkki ennen kiinnittymistä.

Punkkitarkastus retkeilyn jälkeen

Tarkastusrutiini on yhtä tärkeä kuin pukeutuminen. Tee koko kehon tarkastus aina ulkoilun jälkeen, erityisesti:

• polvitaipeet ja nivuset
• kainalot
• hiusraja ja päänahan alue
• napa ja vatsan alue
• varpaiden välit

Punkit etsivät lämpimän, ohuen ihon kohtia. Nymfipunkit ovat vain noin millimetrin kokoisia — erittäin pieniä ja helposti huomaamatta jääviä. Hyvä valaistus ja sormenpäillä tunnustelu auttavat löytämään ne.

Tarkasta myös lapset ja lemmikit jokaisen ulkoilun jälkeen punkkikauden aikana.

Nopea poisto löytymisen jälkeen

Jos punkki löytyy, se tulee poistaa mahdollisimman pian. Teräväkärkisillä pinseteillä tartutaan mahdollisimman läheltä ihoa ja vedetään rauhallisesti, suoraan ulospäin. Pistokohta desinfioidaan poiston jälkeen.

Nopea poistaminen on erityisen tärkeää borrelioosin ehkäisyssä: riski pienenee merkittävästi, kun punkki poistetaan alle 24 tunnin kuluessa kiinnittymisestä. Lue tarkemmat ohjeet sivulta punkin poisto.

TBE-rokote riskialueilla

Henkilöille, jotka viettävät aikaa TBE:n riskialueilla — erityisesti Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa — TBE-rokote on suositeltava suojatoimi. Rokotteen teho on korkea, ja se on ainoa luotettava keino suojautua puutiaisaivokuumeelta, koska TBE-virus voi tarttua jo heti pureman alkaessa.

Punkkikausi ja sen huomioiminen

Punkki on aktiivisimmillaan keväästä syksyyn. Suomessa punkkikausi alkaa yleensä huhtikuussa lämpötilojen noustessa yli +5 asteen ja jatkuu lokakuun loppuun. Kauden huippu on toukokuusta elokuuhun. Tiedostamalla milloin punkit ovat aktiivisimmillaan voit kohdentaa varotoimet oikeaan aikaan.

Oireiden seuranta pureman jälkeen

Punkin löytymisen ja poiston jälkeen on hyvä seurata vointia 2–4 viikkoa. Borrelioosin itämisaika voi olla jopa kuukausi. Hakeudu lääkäriin, jos:

• ihoon kehittyy rengasmainen punoitus pistokohdassa tai sen ympärillä
• sinulla on selittämätöntä kuumetta, väsymystä tai niveloireita
• oireet tuntuvat epätavallisilta tai voimistuvat

Varhainen hoito johtaa parhaaseen toipumiseen sekä borrelioosin että muiden punkkitautien kohdalla.